Mielipiteeni eräästä täydennysrakennuskohteesta

Tampereen Tesomalla tuli vireille hanke rakentaa uusi massiivinen liikekeskus. Sitten tuli vireille rakentaa liikekeskusta vastapäätä valtavasti palveluasumista kerrostaloihin. Eipä siinä mitään, mutta suunnitelmien mukaan vasta parikymppinen, luonnon kanssa symbioosissa elävä kirjastotalo purettaisiin, mitä en vain voi hyväksyä, ja moni muukin näköjään on samaa mieltä.

Tesoman kirjasto, lähde: http://www.perhosefekti.fi/uusiblogi.html

Tässä kaupungin kirjaamoon tänään lähettämäni kirje, joka edustaa blogini filosofiaa:

Opintoputkitutkinto

No niin, nyt on vierähtänyt kaksi viikkoa edellisestä blogipostista – ironisesti hirvittävän kiireen takia. Olen pari viikkoa juossut ympäri Tamperetta ja pari kertaa Helsingissäkin asioita hoitamassa. Sain töitä erään verkkokaupan kuvausten kirjoittajana ja syyslomien jälkeen alkaa näillä näkymin tutkintooni kuuluva harjoittelu kaupungin joukkoliikenneyksikössä – todennäköisesti työpäivän ollessa yliopistoluentoja lukuunottamatta ysist viiteen! Lukemattomien lehtien ja avaamattomien kirjeiden kasa on suorastaan hirvittävä.

Tämänpäiväisen kirjoituksen aiheena on kulkureittien luova valinta. Sivusin taannoin parkouria, ja sen filosofian soveltaminen tavalliseen arkiliikkumiseen on minusta piristävää. Miksi kulkisin aina samaa pitkästyttävää reittiä paikasta A paikkaan B, kun sen voi kulkea joko tavanomaisia reittejä viivasuoremmin tai kokonaan katetussa tilassa?

Tampereen yliopiston Opintoputki (C) cemre

Käytän kuvassa näkyvää opintoputkea oikeastaan melkein jokaisena yliopistopäivänä. Putki on oikeasti tosi epäkäytännöllinen: ensin pitää kiivetä taustalla näkyvässä Pinnissä vitoseen ja kulkea sitten putki toiseen päähän, jossa on pakollinen hissimatka kakkoskerrokseen. En tiedä, korotetaanko vanhaa päätaloa noilta kohdin koskaan, jolloin opintoputken käyttö kasvaisi, mutta toistaiseksi ainakin tunnun olevan putken ainoa käyttäjä.

Kuljen putkessa, koska se on jännää. Putken ikkunoista avautuu aivan mahtavat, urbaanit maisemat Viinikan puutaloesikaupunkiin ja Pinninkatua pitkin Tullin ja Tammelan kaupunginosiin. Lisäksi putkea käyttämällä pääsee virittäytymään todelliseen scifi-tunnelmaan: ympäröivä rakennuskanta kampuksella on ihan kuin suoraan scifi-leffasta teräksisine seinineen, lasiportaaleineen ja -siltoineen. Pinni A:n porttiosan teslakäämimäiset teräspylonit ovat myös oleellinen osa scifi-estetiikkaa, eikä 50-luvun arkkitehtuuria edustava Päätalokaan nauhaikkunoineen ole millään lailla antiikkinen.

Kulkemalla katutasossa säästäisin putkeen verrattuna noin minuutin, mutta hei: vuorokaudessa on 1440 minuuttia, yhden scifi-elämyksen karsiminen ei juurikaan säästä aikaa, vaikka olisi mitkä kiireet ja deadlinet. Ulkonaliikkumisen houkuttavuus vähenee lineaarisesti sään mukaan: jos ulkona sataa tai pyryttää, kuljen varmasti sisäkautta: tällöin ei tarvitse kulkea edes garderoobin kautta. Jos ulkona on >20 °C ja poutaa, pysyn varmasti ulkona niin paljon kuin mahdollista. Tällöin luen (tai ainakin yritän lukea) tenttiinkin mieluiten puistossa.

Muutenkin suosin yleensä etenkin talvisin näitä sisätilareittejä. Tampereella on varsin pitkä yhtenäinen katettu kokonaisuus yliopistokampuksen naapurissa sijaitsevilta Tullintorin eteläisiltä ovilta S-Market Pendoliinon kassojen editse Matkakeskustunneliin, jonka toisessa päässä on jo Asema-aukio, eli kaupungin ydinkeskusta. TTY:llä kaikkien talojen välillä pääsee U:n muotoisesti opintoputkia pitkin, ja koska siellä putket ovat pääkerroksessa, niitä myös käytetään. TAYS:n alueella on tunnetusti aivan valtava maanalainen ja kompleksin sisäinen kulkutieverkosto, jossa on myös tavattoman helppoa eksyä. FinnMedi 3:sta on tullut kuljettua muutaman erillisen rakennuksen läpi erittäin monimutkaista reittiä pitkin aina sairaalan kahvilaan ja pääoville – myös rattaiden kanssa. Siitäkin tuli kyllä aika Half–Life-olo, piti melkein tehdä reality check, ollaanko Black Mesassa kun valkotakkia, trukkia ja stevaria näkyy joka paikassa. Sentään missään ei lojunut sorkkarautaa.

Moron tutkija testasikin kerran tämän reitin: Keskustorilta pääsee Koison kauppakäytävän, Kauppahallin ja Sokoksen kautta vain lyhyen Hämeenkadun ylityksen kautta Kapp Ahliin, josta pääsisi teoriassa kellarin kautta Kauppakadun ja Kuninkaankadun risteyksen ali vinottain vastapäätä sijaitsevaan Seppälään. Joskus polvenkorkuisena kuljinkin sieltä, kun sitä kautta pääsi vielä kulkemaan. Seppälän talosta pääsee jatkamaan edelleen Puutarhakadun varteen, ja siitä muutamassa sekunnissa Anttilaan, jonka läpi kuljettuaan on jo Satakunnankadun varressa. Eli neljä korttelinväliä käytännössä kokonaan sisätiloissa!

Helsinki on sisätilaliikkujan unelmakaupunki Suomen oloissa: periaatteessa on kai mahdollista kulkea kolmen metroaseman välinen matka kokonaan sisätiloissa kävellen. Se ainakin on empiiristen kokemusteni perusteella varmaa, että Helsingin asemalta pääsee Asematunnelin kautta Forumiin, josta voi kulkea mutkittelevia reittejä pitkin Kampin keskukseen tai vasemmalle Mannerheimintien, Forumin ja Stockan alapuolisten parkkiluolien ainakin Stockalle asti. Kuulemma parkkihallien läpi voi ajaa autolla Kampin länsipuolelta Lapinrinteen nurkalta sisään ja idässä jostain Hakaniemen sillan läheltä(?) ulos. Mahtava kaupunki urbaaniin löytöretkeilyyn!

Hyvä lukijani, käytätkö sinä koskaan tarkoituksellisesti sisätilareittejä? Vai kuljetko mieluummin suorinta reittiä ulkotiloissa, kylmästä säästä ja huonosta kelistä huolimattakin?

Liukuen

Olen jo varsin pitkään ollut kyllästynyt nykyarkkitehtuurin näkemyksen puutteeseen. Hei haloo, me eletään pitkälle 21. vuosisataa (= tulevaisuutta), missä on kaikki futurismi ja jännät keksinnöt?

Kuva: ichimusai

Luettuani BBC:n repparin ja katsottuani siihen liittyvän videon Googlen Zürichin toimistosta, innostuin täysin. Tuollaisessa työpaikassa haluaisin työskennellä! Sen lisäksi, että työpaikalla on peliluola, lepohuone, pimeä akvaariohuone, brittiläistyyppinen takkahuone/kirjasto ja kummallisia työskentelypaviljonkeja, siellä on myös yksi lapsellisuus, jonka toivoisin rakennettavan kaikkiin kerrostaloihin: talon sisäinen liukumäki! Googlen toimistolla se vieläpä johtaa työpisteeltä työpaikkaruokalaan, joka on aivan omaa luokkaansa (tasoa neljän-viiden tähden hotelli), mutta ei siitä sen enempää.

Ihmettelen, miksei kukaan aikuinen arkkitehti ole sitä aiemmin keksinyt: miksi tuhlata aikaa jonninjoutavaan portaita pitkin laskeutumiseen tai tarpeettomaan ja huonolla tuurilla aikaavieväänkin hissin varaamiseen, jos pyllymäkeä pääsisi vauhdilla alas? Ala-asteella ainakin meidän koulussa keksittiin liukua kaidetta pitkin alas, mutta se kiellettiin vaarallisena. Lapset ovat siis joskus kekseliäämpiä kuin aikuiset, mistä parkourin historiakin kertoo – David Belle kavereineen alkoi mm. lapsuuden leikkiensä inspiroimana käyttää koko kaupunkia uuden harrastuksensa ympäristönä.

Voi olla, että monikaan aikuinen ei innostuisi käyttämään – ainakaan kovin pian – liukumäkeä, jos sellainen heidän kotitaloonsa yhtäkkiä ilmestyisi portaiden rinnalle. Olisihan se nyt vallan epäsovinnaista, entä jos joku näkee jne. Mutta ehkä ihmiset tottuisivat.

Samoin liukumäellä voisi korvata ainakin osan alas vievistä liukuportaista esim. metroasemilla. On jotenkin ärsyttävää seistä jotain 3 km/h kulkevalla rappusella tai ohitella toisia liukuportaan käyttäjiä, jos on kiire junalle. Siinä, missä liukuportaita pitkin matka alas kestää minuutin-pari, kestäisi se liukumäkeä pitkin ehkä 10 sekuntia – ja olisi aivan älyttömän hauskaa, päivän huvipuistohetki! :)

En yleensä tykkää yhtään automainoksista, mutta alla olevassa Volkkarin mainoksessa näette, mitä tarkoitan:



Totta kai pitäisi huolehtia turvallisuudesta, ennen kuin näitä liukumäkiä aletaan rakentaa liikennevälineiksi. Liukumäen alapäähän tarvitaan riittävän pehmeä patja, kourun laitojen on oltava idioottivarman korkeat (mielellään läpinäkyvä putki, jos arkkitehtuuri sallii) ja mäen pitäisi kaartua S:n muotoisesti (eli aluksi jyrkästi, loiventuen loppua kohden). Mikäli näköyhteys ei ole koko mäen matkalta, tarvittaisiin vielä jokin kylpylöiden vesiliukumäistä tuttu liikennevalosysteemi, ettei kukaan laske toisen päälle.

Mitä itse olet mieltä? Haluaisitko sinä laskeutua katutasoon tai metrolaiturille liukumäkeä pitkin?