torstai 21. lokakuuta 2010

Mielipiteeni eräästä täydennysrakennuskohteesta

Tampereen Tesomalla tuli vireille hanke rakentaa uusi massiivinen liikekeskus. Sitten tuli vireille rakentaa liikekeskusta vastapäätä valtavasti palveluasumista kerrostaloihin. Eipä siinä mitään, mutta suunnitelmien mukaan vasta parikymppinen, luonnon kanssa symbioosissa elävä kirjastotalo purettaisiin, mitä en vain voi hyväksyä, ja moni muukin näköjään on samaa mieltä.

Tesoman kirjasto, lähde: http://www.perhosefekti.fi/uusiblogi.html

Tässä kaupungin kirjaamoon tänään lähettämäni kirje, joka edustaa blogini filosofiaa:



Tietäen suomalaisen nykyrakentamisen keskimääräisesti surkean esteettisen laatutason pelkään asemakaavaluonnoksen selostuksesta ja havainnekuvista huolimatta, että uudisrakennukset pilaisivat kaava-alueen ympäristöineen täysin.

Osaan kuvitella, että toteutusvaihtoehdossa 1 komean kirjaston paikalle tulisi tavanomainen, valkoiseksi konerapattu, pulpettikattoinen lamellitalo standardiparvekkein, jotka pahimmassa tapauksessa olisi yhdessä ikkunoiden kanssa epäesteettisesti ja huonoa makua edustaen sekä MRL 117:1 § rikkoen viskelty pitkin poikin julkisivua (vrt. Ratinanranta, Vallilan konepaja-alue). Vaihtoehdon 2 lomittaiset pistetalot näyttävät jo massoittelussa rumalta, eikä niitä voi pelastaa muuta kuin kekseliäällä erkkeröinnillä tai vastaavalla kikkailulla.

Paikalla nykyään sijaitsevat, kaavasuunnitelman mukaan uhanalaiset kirjasto ja terveysasema ovat nättejä, hillittyjä, jopa maailmankuulua Alvar Aallon 50-luvun tyyliä (Dipoli, Säynätsalon kunnantalo) mukailevia ympäristöön täydellisesti sulautuvia punatiilirakennuksia aumakattoineen – ja ovat iältään vasta parikymppisiä!

Nuoresta iästään huolimatta rakennuksilla on, toisin kuin "kaupungin toimialojen edustajat ovat todenneet" edellämainitsemieni erityispiirteiden johdosta säilyttämistä edellyttäviä arvoja – eihän 1986 valmistunutta Metsoakaan saisi purkaa, jos joku sellaista yrittäisi ehdottaa! Lisäksi ainakin kirjastotalo on aivan käyttöikänsä alkupäässä, jos sitä hoidetaan oikein.

Siihen minulla ei ole kaupunkikehityksen lämpimänä kannattajana sinänsä mitään valittamista, että aivan Tesoman valtatien kyljessä olevaa ryteikköä rakennetaan, mutta sen pitäisi olla ehdottomasti sopusoinnussa kirjaston ja terveysaseman kanssa, jotka siis tulisi paikallisen rakennustaiteellisen merkittävyytensä vuoksi säilyttää: muodostavathan ne yhdessä Tesoman kirkon kanssa eheän punatiilimodernismin ja -postmodernismin kokonaisuuden Länsitorin ympäristössä. Uudisrakentamisen tulee tapahtua luontoa kunnioittaen samalla tavalla kuin olemassaolevat tiilirakennukset, eli välttämällä kallioleikkauksia ja pitämällä alkuperäinen luonto mahdollisimman koskemattomana.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnitelun tavoitteena on mm. yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuuden, riittävän asuntotuotannon edellytysten ja yhdyskuntarakentamisen taloudellisuuden ohella myös edistää rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista, luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä (MRL 5 §).

Lisäksi lain 12 § mukaan rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää:

1) hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista sekä

2) rakentamista, joka perustuu elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ja taloudellisiin, sosiaalisesti ja ekologisesti toimiviin sekä kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin.

Myös 54:2–3 § asemakaavan sisältövaatimuksista toteaa yksiselitteisesti, että rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää eikä asemakaavalla saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen.

Lain 118 § toteaa ykskantaan, että rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.

Näiden säännösten johdosta on välttämätöntä selvittää mahdollisuus olemassaolevan kirjastotalon säilyttämisestä ja "jatkamisesta" ylöspäin, eli esimerkiksi teräsrakenteena x kerrosta palveluasumista nykyisen kirjaston yläpuolelle, tarvittaessa rakennuksen ulkovaipan ulkopuolelle pystytettävillä pylväillä ja pyloneilla tukien. Se olisi todellista 2010-lukua, tulevaisuuden arkkitehtuuria, ei teknokraattinen ja mielikuvitukseton kekkoslovakialainen betonielementtipelleily.

Hyvänä esimerkkinä tulevaisuuteen tähyävästä arkkitehtuurista (ja esikuvaksi kirjastotalon uusille kerroksille) on Rakennusliike Ahdin vuonna 1990 asuntomessuille rakentama Terästalo Tammelan pohjoispäässä, 2000-luvun uudisrakentaminen näyttää siihen verrattuna suorastaan pölyttyneen brežnëviläisen vanhanaikaiselta.

Mikäli mielipiteestäni huolimatta olemassaoleva rakennuskanta tuhotaan ja paikalle rakennetaan uudisrakennuksia, sen tulisi tapahtua ykkösvaihtoehdon pohjalta.

Rakennuksen erityisen näyttävyden vuoksi olisi hienoa, jos se olisi yksi valtavan pitkä lamelli, mahdollisesti havainnekuvassa olevan Käräjämäen viheraluekiilan kohdalta pohjoiseen taloon kytköksissä ylimpien kerroksiensa osalta (jolloin rakennuksen alapuolelle jäisi holvikaareen muotoiltava komea portti Länsitorilta luontoon.

Julkisivuarkkitehtuurin tulisi edustaa joko:

a) Tesoman ajan ihanteiden parhaimmistoa 2010-lukulaisesti tulkittuna, vain kaikkein laadukkaimpia julkisivumateriaaleja käyttäen: paljaan, nopeasti rumentuvan betonijulkisivun sijaan julkisivuremonteista tuttua metallilaattaa, paikalla muurattua punatiiltä tai vastaavaa kestävää materiaalia, jämptejä vahvan horisontaalivaikutelman tuovia nauhaikkunoita (vrt. Sotilaankadun talot) ja talolamellin muotoilemista enemmän tai vähemmän Helsingin Mäkelänkadulla sijaitsevan Käärmetalon kaltaisesti tahi

b) Jotain aivan uutta, laatikon ulkopuolista ajattelua: esimerkiksi talon poikkileikkauksen muotoilemista paraabelin muotoon, jolloin erillistä "kattoa" ja "seinää" ei olisi, vaan kuten Pääkirjasto Metsossa, seinä vaihettuisi katoksi. Tai Asuntomessujen 1990 Lapinniemen (loma-)asunnoiksi muutetun tehtaan kaltainen järjestely, jossa kahden lähekkäisen rakennusrungon välissä on valokate, eräänlainen ympärivuotiseen oleskeluun soveltuva, lämmin ja viihtyisä sisäpiha ja asuntoihin kulku tapahtuisi sisäpihan oleskeluparvekkeinakin toimivia luhtikäytäviä pitkin (ajattele Tullintorin ylempiä kerroksia). Tällainen ratkaisu olisi palveluasumisen luonteeseen sopien syrjäytymistä ehkäisevää ja yhteisöllisyyttä tukevaa, varsinkin jos asukkaiden käytössä olisi jokin kaikkien yhteinen "olohuone".

Pitäisin myös mielenkiintoisena vaihtoehtona toteuttaa ainakin osa rakennuskannasta teräsrakenteena ja -julkisivuna, kantavat rakenteet toki palovarmuussyistä betonilla tms. täyttäen. 12-kerroksinen maamerkki voisi olla tällainen, Tammelan Terästalon kaltainen futurismin riemuhuuto ja Tesoman uusi ikoni (vrt. Näsinneula), ja siihen voisi liittää gotiikasta ja art décosta tuttuja vertikaalisia holvi- ja paraabeliaiheita.

Parhaassa tapauksessa lapsenomaisen mielikuvituksen ja idealismin säilyttänyt arkkitehti saisi luotua aivan upean rakennustaideteoksen, jos annetaan vapaat kädet ja vain muutama välttämätön ohjenuora.

Toivottavasti mielipiteestäni on kaavoittajalle ja talosuunnittelijalle kannustavaksi ja innostavaksi inspiraatioksi, ja sytytin ammatillisen intohimon luovuuteen, asioiden ajatteluun laatikon ulkopuolella, totutusta poiketen mutta täysin järkeenkäyden. Itsestäänselvyydetkin on joskus kyseenalaistettava, myös rakentamisessa!

3 kommenttia:

  1. Erittäin hyvin kirjoitettu!

    VastaaPoista
  2. Hyvä kirjoitus.

    Asia on huomenna jälleen kh:n pöydällä. Pitäisikö lähettää myös heille?
    Valtuustoryhmien pj:n osoitteet:
    riitta.I.koskinen@tampere.fi; olli-poika.parviainen@tampere.fi; mpaaltonen@gmail.com; pekka.salmi@tampereentyovaentalo.fi; mikko.kriikku@tampere.fi; lasse.oksanen@tampere.fi; leena.rauhala@eduskunta.fi

    VastaaPoista